Huasteleppa levveemmin

On se jännä miten veri vetää monia ihmisiä takaisin kotiseudulle. Olen luonnollisesti paljon viime aikoina miettinyt Kuopiota ja sitä, miksi haluan juuri sinne. Totta kai listan kärjessä on ihmiset Kuopiossa (perhe ja kaverit), mutta täytyy myöntää, että kaipaan myös sitä kaupunkia. Vaikka Kuopio on minun näkökulmastani melko iso kaupunki, tuntuu, että tunnen sen läpikotaisin. Melkein kaikki asuinalueet on jollain tavalla tuttuja ja niihin liittyy muistoja. Jos joskus saan lapsia, haluaisin, että hekin kasvaisivat kieroiksi ja leppoisiksi savolaisiksi, ja että heidän kotiseutunsa olisi sama kuin vanhemmillaan. 

Olen todella onnellinen myös siitä, että olen saanut asua myös jossain muualla kuin Kuopiossa. Kyllä siitä saa kummasti perspektiiviä ja hieman laajennettua katsettaan maailmaa kohtaan. Kenties vielä jossain vaiheessa tulevaisuudessa muutamme eri puolelle Suomea, mutta en pistäisi sitä kovinkaan paljon pahakseni jos näin ei tapahdu.

Ehkä pieni palanen nostalgiaa ja kotiseuturakkautta ihmisessä ei ole ollenkaan huono asia! :) Viikonlopun viihdykkeeksi voitte kuunnella kuopiolaislähtöisen räppärin Timi Lexikonin näkemyksen siitä, miten "veri vetää takas aina Kuopijoon". Lisäsin alle vielä sanat siltä varalta jos joku lause menee hieman ohi...

Monet sanoo et ne ei saa mun flowsta mitään selvää ku mä räppään liian nopeesti tai jotai. Itseasias mun on pakko myöntää, mä en saa monestakaan mitään selvää vaik ne puhus ihan normaalisti eikä edes räppäis. Jote jos sulla on jotai asiaa mulle nii...
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Tai yritä edes.
   Moni väittää ettei näistä säkkeistä sua mittää selevee. Mite nii? Ite nii huumassa elelen, tuumasta toemeen ku puhe vuan levenee. Kato pittää tiällä pittee iäntä siitä mistä on kotosin, tokasin tokkopa hokasin vuan huastampa niinku se on itelle on lokosin. Emmä djossaa jos satun sanomaan naisia emänniksi, enkä tarkota isää tai muatilanpitäjää ketä kutun isänniksi. Sinä sanot: "Päivää." Minä sanon: "Päevee." Näen se huastettiin ja mistee lähin ja sydämmeen jäe se. En sua sitä poes, en mä sillä et elläessään halluisinkaa, Savossa on parraat kinkerit jossa juomalla kuolaki valluu rintaan. Sen jäläkeen ee oo krapula, vuan rapula ja jäläkitaati. Seleviäminen on huomisen hommija, shottia, rinkkiä, piikki on aaki!
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Kuopijoon.
Tule poeka kottiin, poeka tulloo kottiin!
   Joskus ruukattiin mokkeli hankkii ku hurahtii satasii puarissa, satasii lupilla, mutta en herenny nuukaksi. Vuan supruttelen niinku huomista ee oeskaan. Ku suosien huoli pienistä mielelläni mielestäni kokonaan poestan. Lupsakka ja lepponen, tulee hyvin toemeen oekeetten immeisten kanssa vua en noetten nokanvartta pitkin mualimaa kahtelevien loesten. Jolla minun mielestä hyvin paljon pielessä suhtautuminen toeseen. Vuan Savonmuassa eehän niitä oekeesti olekkaan, kehtoovat kuhtuu meetä kieroksi mittee ne oekeen olettaa? En sisäänpäen lämpeevä, vuan helevetin ylypee siitä et oon suanu tulla Savonmuahan syntyneeks.
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Kuopijoon.
Tule poeka kottiin, poeka tulloo kottiin!
   Viimesen verseen mä omistan, puhuakseni taas holista. Niinku ennenki mut nyt sen teenkin et savonkielellä mä sisintäni koristan. Ja takasi tästä tuhnut voe poestuu, ku hätäseen räpätes ja ryypätes tääl voe roeskuu. En aio ättäröijä, kuha ällyytän. Harvoin nyrjähän ku mä rypsän tääl röillään vaan kylillä öetään. Vaekka lupsakka ku muutaki ku kipinöemään. Ja toesinaan eeku poekaa se ajattaa höyryyn härveemään ja huseemaan. Kohta luokkakokous koko kokojengi samaan nurkkapöytään ja hutikkaan. Erittäin hikisenä, ikinä saa mittään selevää, aamulla ilettää ku en tiijä mistä herään. Kumpi kampee nukkumavaraa jos valuu, anna kuolan valuu vaa. KSP siitä kuka lähtee hakemaan, mölökyn jäläkeen vielä paljon parempaa. Ilman taijan ollaki sieluu kohta, mut Kuopijossa ollaan niinku ollaan.
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Kuopijoon.
Ja tule kottiin, poeka tulloo kottiin!
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Savvoon.
Ja tulen kottiin, poeka tulloo kottiin!