Oskari-kaunottaret

Katselin aamulla digiboksilta yöllisiä Oscar-juhlia ja mitä ihania asuja siellä olikaan!

Tässä omat suosikkini:

Michelle Williams.

Tina Fey.

Milla Jovovich.

 Melko klassisia, mutta juuri sen takia niin upeita.

Ps. Muutto meni hyvin ja kotia yritetään kovasti laitella. Sekamelskaa luvassa vielä ainakin pari viikkoa, mutta hyvä siitä tulee. Kuopiolaisia siis ollaan!

Lempivuodenaikani

Jos jostain olen iloinen niin keväästä! Miten nautinkaan pitenevistä päivistä, kevättalven auringosta, pirteämmistä herätyksistä ja kevätmielialasta. Suuri lohtuni tässä elämänmuutosprosessissakin on, että onneksi on kevät!

Se on jännä miten jotkut ihmiset Rakastavat kevättä ja toiset inhoavat sitä sydämensä kyllyydestä. Jälkimmäiset kärsivät jopa kevätmasennuksesta. Ymmärrän, että maalis-huhtikuussa valonmäärä tuntuu jopa överiltä talven jälkeen. Itsekin joskus hätkähdän sitä kellojen siirtämisen yhteydessä. Mutta mikä määrä energiaa! Kesä ja valoisat yöt ovat tulossa! Oi onnea!

Toivottavasti tänä keväänä saan suunnattua ylimääräiset energiat gradun ja muiden kouluhommien viimeistelyyn. Olen yllättävän luottavainen. Haaveilen pienimuotoisista valmistujaisjuhlista kesällä meidän uudessa kodissa.

(Tämä yltiöpositiivinen postaus on tasapainottamassa eilistä valitusvirttä.)

Angsti

Tämä viikko on ollut rankka, mutta ihana ja elämänmakuinen samalla. Olen kärsinyt flunssasta, pakkauspakosta ja luopumisen tuskasta. Olen itkenyt ja nauranut paljon, ilosta ja surusta.

Tiistaina olin rakkaan opiskelutoverini publiikissa kuuntelemassa hänen pitämäänsä valmistuvan opiskelijan puhetta. Rivissä itkimme hänen kauniille sanoilleen opintojen loppumisesta ja ystävyydestä. Miten saadut ihmissuhteet ovat olleet yliopistoajan suurin anti. Vaikka oli mahtavaa olla ystävän juhlassa, se oli samalla eräs konkreettinen hyvästien paikka. Tämä elämänvaihe, opiskeluelämä siihen kuuluvine ihmissuhteineen, alkaa olla tässä. Väkisinkin tulee itku.

Olen potenut huonoa omaatuntoa siitä, että suren Kuopioon muuttoa. Muutto on kuitenkin asia, jota olen pitkään toivonut ja halunnut ja josta olen omalla tavallani iloinen. Olen yrittänyt ajatella positiivisesti ja työntää negatiiviset ajatukset pois mielestäni. En ole halunnut valittaa liikaa. Tällä viikolla tuli sitten mitta täyteen. Annan itselleni luvan surra ja angstata. Luultavasti siten pääsen asiasta nopeammin yli. Ihmiset, nyt minulla on virallinen suruaika!

Posti toi paketin

Eilen sain postista tilaamani toimituksen. Kyseessä oli oikea hyvänmielen paketti! Niin söpösti se oli paketoitu ja sisältö vastasi täysin odotuksia. :)

Olen seuraillut jonkin aikaa Nova Melinan blogia, jossa hän esittelee kädentaitojaan kauniiden tuotosten muodossa. Novan käsitöitä ja ompeluksia voi tilata blogin kautta mielestäni edulliseen hintaan. Ystävänpäivälahjaksi itselleni tilasin pienen kolikkokukkaron, ja toisenkin synttärilahjaksi kummitytölle.

Aika söpöjä, sanon minä! :) Itsekin olisi kiva tehdä jotain tällaisia, mutta minulla on peukalo keskellä kämmentä mitä tulee ompelukoneen käyttöön.

Nyt pitäisi vielä päättää kumman raaskin antaa kummitytölle!

Hang it all

Need I say more?

Haaveilen Eamesin Hang it all -naulakosta, mutta hinta on sen verran suolainen (yli 300 euroa), että ehkä ensi elämässä. Aloin kartoittamaan millaisia vastaavanlaisia naulakoita nettikaupoista löytyy.

http://www.surpriseme.fi/epages/OVK.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/04082009-151028/Products/CN320

Tällaisen Saturnus-merkkisen naulakon löysin ja se kustantaisi 15,90 euroa. Leveys on vain 34 cm eli tarvitsisimme näitä kaksi kappaletta.

http://www.seitashop.fi/varikas-naulakko-p-835.html?manufacturers_id=6

Hieman kalliimpi olisi Seita-shopista löytämäni naulakko hintaan 37,90 euroa. Hyvä puoli tässä on, että se on tarpeeksi iso (60cm).

On kiva haaveilla designista, mutta todellisuudessa pidän siitä, että kotona on kirppislöytöjä ja kotikutoisia ideoita. Ja ideoita minulla ainakin riittää! ;) Eksyin eilen myös Finlaysonin nettisivuille ja mitä ihania tekstiilejä sieltä löytyikään. Haaveilu on hauskaa!

Säkkärällä hiukset sekä pää

Vietin tänään vähän kotiaamua: järjestelin paikkoja, tiskasin ja jaksoin pitkästä aikaa väkertää myös tukan kanssa. Ensimmäistä kertaa viikkoihin hiukset on nätisti eivätkä leiju sähköisinä pään yläpuolella. Silti selvisin koululle jo melko hyvissä ajoin. Hyvähyvä! :)

Koti alkaa näyttämään jo melkoiselta muuttoareenalta, mutta pari viikkoa pitää vain sietää. Vihaan pakkaamista (kukapa ei?) ja olen todella helpottunut sitten kun muutto on ohi. Tavaroiden purkaminen ja paikoilleen laittaminen uudessa kodissa on onneksi ihan mieluista puuhaa. Pete aloittaa ilmeisesti huomenna tapettien poistamisen yhdestä makuuhuoneesta ja viikonloppuna käymme ostamassa maalit. Olisipa ihana jos yksi huone olisi valmis sitten kun tavarat ja minä muutamme. Se helpottaisi kovasti ekoja päiviä, koska suurimman osan tavaroista voisi loppurempan ajaksi sulloa sinne.

Edelleen on kovin sekavat ajatukset muuton suhteen. Tuntuu, etten vieläkään tajua, että ihan pian muutamme, vaikka kokoajan innolla suunnittelen maalisävyjä ja sisustusta päässäni. Ehkä asia konkretisoituu vasta Kuopiossa. Onneksi Joensuun ystävät ovat luvanneet tulla käymään kevään mittaan kylässä. Päästään sitten esittelemään meille tärkeitä paikkoja ja voisi kai sitä Puijon tornissakin käydä ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen! :) Kaikkea muutakin kivaa on keväälle suunnitteilla, kuten tyttöjen retki Tuusulaan viihdyttämään erästä tylsistynyttä pallomahaa.

Ajatukset siis säkkärällä muutosta ja keväästä!

Ystäville

Minulle 14.2. ei merkitse romanttisen rakkauden päivää, vaan se on minulle ollut toisenlaisen rakkauden merkkipäivä.

Olen vähän huono lähettämään kortteja ja nytkin ystävänpäivänä ne unohtuivat. Onneksi ystäväni varmasti tietävät, ettei mikään elämässäni ole tärkeämpää kuin he. Olen siitä superonnellinen, että minulla on paljon ihania ihmisiä ympärilläni, joita voin kutsua ystävikseni. Kiitos teille, että jaksatte minua vaikka välillä olen aika rasittava tyyppi! :) (Olen rasittava, koska välitän niin paljon.) Kiitos ystävyydestä!

Kaveririkasta ystävänpäivää!

Retrolamppu ja muita viikonlopun kuulumisia

Viikonloppu on mennyt ihan hujauksessa. Onneksi olo on levännyt, joten uuden viikon haasteet ollaan valmiita ottamaan vastaan. Kurkku vaan meinaa olla kipeä. Toivon, etten tule kipeäksi pahimmoilleen pakkausrumban keskelle.

Tällaisen ihanan retrolampun löysimme lukuvaloksi! Joensuun Prismalla sijaitsevassa antiikkiliikkeessä on menossa poistomyynti ja kaikki on -50 %. Miten iloiseksi edullinen (ja tarpeellinen) sisustuslöytö voikaan ihmisen tehdä! Ja enkös juuri huudellut niiden iloisten värien perään. ;)

Ihana oli myös saada mies viikonlopuksi kotiin. Oltiin vaan rennosti ja sylikkäin lähes koko aika. No käytiin me sentään lauantaina paikallisessa ulkoilmatapahtumassa katsomassa ampumahiihdon maailmancupin palkintojenjako ja Asan keikka. Ihastuin vähän kyseiseen muusikkoon ja voisin kuvitella meneväni hänen keikalleen toistekin. Jatkettiin iltaa vielä ystävien luokse pannarille. Joensuun ihanimpia puolia on kaikki hauskat ilmaistapahtumat, jonne suuntaa koko kaupunki. Eilen tosin taisi pakkanen hieman verottaa osallistujamäärää.

Tänään ollaan lähinnä pakkailtu ja lötköilty. Tarkoituksena oli lähteä katsomaan ampumahiihtoa Kontiolahdelle, mutta koska on hieman puolikuntoinen olo, en uskalla lähteä hillumaan. Peten täytyy jo tänään matkustaa takaisin Kuopioon, nyyh. Tämä kaukosuhde ei onneksi kestä enää kuin kaksi viikkoa.

Toivottavasti muillakin on ollut kiva viikonvaihde ja paljon energiaa ensi viikolle.

Huasteleppa levveemmin

On se jännä miten veri vetää monia ihmisiä takaisin kotiseudulle. Olen luonnollisesti paljon viime aikoina miettinyt Kuopiota ja sitä, miksi haluan juuri sinne. Totta kai listan kärjessä on ihmiset Kuopiossa (perhe ja kaverit), mutta täytyy myöntää, että kaipaan myös sitä kaupunkia. Vaikka Kuopio on minun näkökulmastani melko iso kaupunki, tuntuu, että tunnen sen läpikotaisin. Melkein kaikki asuinalueet on jollain tavalla tuttuja ja niihin liittyy muistoja. Jos joskus saan lapsia, haluaisin, että hekin kasvaisivat kieroiksi ja leppoisiksi savolaisiksi, ja että heidän kotiseutunsa olisi sama kuin vanhemmillaan. 

Olen todella onnellinen myös siitä, että olen saanut asua myös jossain muualla kuin Kuopiossa. Kyllä siitä saa kummasti perspektiiviä ja hieman laajennettua katsettaan maailmaa kohtaan. Kenties vielä jossain vaiheessa tulevaisuudessa muutamme eri puolelle Suomea, mutta en pistäisi sitä kovinkaan paljon pahakseni jos näin ei tapahdu.

Ehkä pieni palanen nostalgiaa ja kotiseuturakkautta ihmisessä ei ole ollenkaan huono asia! :) Viikonlopun viihdykkeeksi voitte kuunnella kuopiolaislähtöisen räppärin Timi Lexikonin näkemyksen siitä, miten "veri vetää takas aina Kuopijoon". Lisäsin alle vielä sanat siltä varalta jos joku lause menee hieman ohi...

Monet sanoo et ne ei saa mun flowsta mitään selvää ku mä räppään liian nopeesti tai jotai. Itseasias mun on pakko myöntää, mä en saa monestakaan mitään selvää vaik ne puhus ihan normaalisti eikä edes räppäis. Jote jos sulla on jotai asiaa mulle nii...
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Tai yritä edes.
   Moni väittää ettei näistä säkkeistä sua mittää selevee. Mite nii? Ite nii huumassa elelen, tuumasta toemeen ku puhe vuan levenee. Kato pittää tiällä pittee iäntä siitä mistä on kotosin, tokasin tokkopa hokasin vuan huastampa niinku se on itelle on lokosin. Emmä djossaa jos satun sanomaan naisia emänniksi, enkä tarkota isää tai muatilanpitäjää ketä kutun isänniksi. Sinä sanot: "Päivää." Minä sanon: "Päevee." Näen se huastettiin ja mistee lähin ja sydämmeen jäe se. En sua sitä poes, en mä sillä et elläessään halluisinkaa, Savossa on parraat kinkerit jossa juomalla kuolaki valluu rintaan. Sen jäläkeen ee oo krapula, vuan rapula ja jäläkitaati. Seleviäminen on huomisen hommija, shottia, rinkkiä, piikki on aaki!
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Kuopijoon.
Tule poeka kottiin, poeka tulloo kottiin!
   Joskus ruukattiin mokkeli hankkii ku hurahtii satasii puarissa, satasii lupilla, mutta en herenny nuukaksi. Vuan supruttelen niinku huomista ee oeskaan. Ku suosien huoli pienistä mielelläni mielestäni kokonaan poestan. Lupsakka ja lepponen, tulee hyvin toemeen oekeetten immeisten kanssa vua en noetten nokanvartta pitkin mualimaa kahtelevien loesten. Jolla minun mielestä hyvin paljon pielessä suhtautuminen toeseen. Vuan Savonmuassa eehän niitä oekeesti olekkaan, kehtoovat kuhtuu meetä kieroksi mittee ne oekeen olettaa? En sisäänpäen lämpeevä, vuan helevetin ylypee siitä et oon suanu tulla Savonmuahan syntyneeks.
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Kuopijoon.
Tule poeka kottiin, poeka tulloo kottiin!
   Viimesen verseen mä omistan, puhuakseni taas holista. Niinku ennenki mut nyt sen teenkin et savonkielellä mä sisintäni koristan. Ja takasi tästä tuhnut voe poestuu, ku hätäseen räpätes ja ryypätes tääl voe roeskuu. En aio ättäröijä, kuha ällyytän. Harvoin nyrjähän ku mä rypsän tääl röillään vaan kylillä öetään. Vaekka lupsakka ku muutaki ku kipinöemään. Ja toesinaan eeku poekaa se ajattaa höyryyn härveemään ja huseemaan. Kohta luokkakokous koko kokojengi samaan nurkkapöytään ja hutikkaan. Erittäin hikisenä, ikinä saa mittään selevää, aamulla ilettää ku en tiijä mistä herään. Kumpi kampee nukkumavaraa jos valuu, anna kuolan valuu vaa. KSP siitä kuka lähtee hakemaan, mölökyn jäläkeen vielä paljon parempaa. Ilman taijan ollaki sieluu kohta, mut Kuopijossa ollaan niinku ollaan.
   Huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa levveemmin, huasteleppa...
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Kuopijoon.
Ja tule kottiin, poeka tulloo kottiin!
Olin reissuillani missä vuan päen mualimoo, veri vetää takas aina minut Savvoon.
Ja tulen kottiin, poeka tulloo kottiin!

Värikäs lipasto

Tuleva asuntomme on 20 neliön (ja yhden makuuhuoneen) verran isompi kuin nykyinen, joten olen alkanut miettiä, miten huonekalumme riittävät. Muistin, että vanha, jo varastoon hylkäämäni lipasto olisi hyvä lisä sisustukseen. Väritykseltään (tammenvärinen kansi, kuultovalkea runko) se ei enää miellytä, mutta pienenä kevätprojektina voisin maalata lipastosta mieleisen! Valkoinen olisi varma valinta, mutta paljon houkuttelee myös kirkkaat värit.

Eniten olen pyöritellyt päässäni niinkin räväkkää väriä kuin keltainen. Alla olevan kokonaisuuden löysin kivasta käsityö- ja sisustusblogista (osoite kuvan alla).

Kuva: http://thebrisingamen.blogspot.com/

Toinen mieleinen värivaihtoehto olisi joku sävy sinisen ja vihreän väliltä. Epäilen vain, että juuri haluamaani sävyä ei löydy maalikaupasta valmiina sekoituksena.

Kuva: http://www.olivialehti.fi/Blogit/Nelliinanvaatehuone/tabid/345/Post/6979/Default.aspx

Jos haluaisi pelata varman päälle, pitäisi valita valkoinen maali. Valkoista lipastoa voisi piristää hauskoilla ja värikkäillä nupeilla.

Kuva: http://elamanonnenhippusia.blogspot.com/2011/10/lipasto-tuunattuna.html

Jään vielä muutamaksi viikoksi suunnittelemaan projektiani, koska haluan ensin nähdä lipaston oikealla paikalla uudessa kodissa. Jos ja kun projekti etenee, tulee varmasti ennen-jälkeen-kuvat.

Tänään tulee Pete kotiin väsyneenä ensimmäisen työviikon jälkeen. Kuulemma kaikki on mennyt hyvin, mutta äänensävystä päättelin, että uudet haasteet töissä ja asuntostressi on tainneet viedä mehut miehestä. Aion olla viikonloppuna oikea kodinhengetär ja antaa miehen kerrankin vain olla. Saa nähdä malttaako hän.

Leppoisaa viikonloppua itse kullekin! :)

Missä kuljimme kerran

Olen sellainen lukija, että pidän jostain syystä vain naiskirjailijoiden teoksista. Ne kerrat kun olen miehen kirjoittaman teoksen lukenut, olen jäänyt lukukokemuksesta jotain vaille. Joululahjaksi saamani Kjell Westön Missä kuljimme kerran tekee todellisen poikkeuksen tähän. Romaanista kyllä huomaa, että se on miehen kirjoittama, mutta tässä teoksessa ja aihepiirissä, miehen näkökulma on kiintoisa.

En halua paljastaa tarinan juonta, mutta kerron, että kirja antaa eeposmaisesti pitkän aikavälin katsauksen päähenkilöiden elämään 1910-luvulta 1930-luvulle saakka. Pidin Westön kirjoitustyylistä, päähenkilöiden uskottavuudesta ja ennen kaikkea historiakuvauksesta. Romaani antoi ajattelemisen aihetta niin historian tapahtumien vaikutuksesta suomalaisiin, kuin yleisesti ihmisen mielenmaisemasta missä tahansa ajassa.

kuvat: Missä kuljimme kerran -elokuvasta.

Seuraavaksi haluaisin ehdottomasti nähdä romaanista tehdyn elokuvan. Ehkä voisin lainata sen vasta muutaman kuukauden kuluttua ettei omat mielikuvat kirjan pohjalta vaikuta liikaa elokuvakokemukseen. Muutenkin pitäisi nohevoitua katsomaan enemmän elokuvia. Tallentavan digiboksin hyvä ja huono puoli on siinä, ettei leffavuokraamoon tarvitse lähteä, vaan sarjoja ja elokuvia on aina nähtävillä.

Relax

Tämän päivän bussilla matkustamisen, pitkien kansanmurhaluentojen (jotka muuten ovat aivan mahtavat) ja asuntojännittämisen jäljiltä olen melko poikki.  Tämän illan olen vain löhöillyt yökkärissä, neulonut ja rentoutunut. Välillä tällaisia iltoja todella tarvitaan, kun antaa itselleen luvan olla välittämättä tiskeistä tai pyykeistä. Toivottavasti akut olisivat huomenna taas hieman enemmän latautuneet.

Katsoin todella koskettavan ja taidokkaasti tehdyn suomalaisen dokumentin lapsettomuudesta. "Hiljaa toivotut" löytyy myös Areenasta tämän linkin takaa. Varoitus: Saattaa kirvoittaa surun- ja ilon kyyneleitä!

Kokeilin uutta kynsilakkaa ja ihastuin! Kuva ei anna värille oikeutta, mutta kyseessä on mintunvärinen Trind-merkkinen lakka. Tulee ihan keväinen fiilis.

Minä jatkan löhöilyä neulomuksen ja telkkarin äärellä ja palaan pian asiaan. Relax, take it easy!

Kuopiossa tapahtunutta

Piti tulla tännekin kertomaan uutiset. Kävin katsastamassa eilen varaamamme vuokra-asunnon ja se oli ihan jees. Päätimme pienen pähkäilyn jälkeen ottaa sen, koska vuokran suuruus on asunnossa kohtuullinen. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen alkanut vakavasti harkita omistusasuntoa, koska vuokrataso Kuopiossa on ihan mahdoton! Samalla rahalla maksaisi jo omaa pois. :( Ehkä jossain vaiheessa meistäkin tulee pankin kanssa naimisissa olevia asunnonomistajia. Sillä välin, asian kypsyessä mielessä, pysyttelemme vielä varmasti hyvän aikaa onnellisina ja huolettomina vuokralaisina.

Tulevan kodin plussat & miinukset.

Asunto oli siis ehdottomasti kasvojen kohotuksen tarpeessa. Pete neuvottelee meille huomenna vuokraisännän kanssa jonkilaisen remonttibudjetin ja sitten ei muuta kuin tapettia ja maalia valitsemaan! (Pete ressu joutuu töihin...) Toivottavasti tässä kämpässä tapetit lähtisivät hieman helpommin irti kuin edellisessä, jossa meillä meni viisi päivää yhden huoneen kimpussa! Jos homma tuntuu todella työläältä, keksimme jonkin muun ratkaisun, koska kyseessä kuitenkin on vain vuokrakämppä.

Eräs asia mikä asunnossa pisti silmään oli se, ettei siellä ollut verholautoja (paitsi se järkyttävä paneelilauta olohuoneessa). Jee! Asunnon verhotangot olivat kuitenkin ihan hirveät. Buu! Mietin, että jos ostaisimme verhotangot omaan pussiin ja ottaisimme ne sitten poismuuttaessa mukaamme. Katselin hieman netistä verhotankojen hintoja ja järkytyin syvästi! Vähintään 50 euroa joutuisi keskimäärin pulittamaan per tanko, mutta (edelliseen postaukseen viitaten) onneksi meillä on Ikea! Siellä tangot olivat noin 5 kertaa halvempia. Jee!

Tällaiset ainakin löytyy Ikean nettikaupasta.

Olen tänään ollut Kuopion yliopistolla gradua tekemässä ja maisemanvaihdos on tehnyt ihan hyvää! Jos tätä blogipäivitystä ja ruokataukoa ei lasketa, olen ollut todella ahkera! Ehkä ne hommat keväällä luistavat täällä Kuopiossakin ja se gradu sieltä pikkuhiljaa valmistuu. Vietän Kuopiossa vielä yhden illan ja huomenaamulla suuntaan takaisin Joensuuhun.

Peten töistä sen verran, että hänellä on alkanut hommat hyvin ja ne tuntuvat mielekkäiltä. Enpä olisi uskonut, että Petestä tulee oikea opesetä ennen kuin minusta! :) Kuulemma Wilmaa pitää seuraavaksi opetella käyttämään. :D Olen niin ylpeä hänestä!

Ikean kankaat

Olen nyt jumissa tässä aiheessa "värikkäät sisustustyynyt", pahoittelen. Löysin Ikean sivuilta todella edullisia ja söpöjä kankaita, joista tulisi ihania tyynyjä! Katsokaa vaikka itse! Toinen edullinen vaihtoehto on tietenkin etsiä kauniita kankaita kirppareilta, mutta se on aina tuurista kiinni. Nämä Ikean kankaat ovat kaikki 5,95 e/metri eli sopii myös pienelle budjetille!

 Minulla on ollut aina hieman kaksijakoinen suhtautuminen Ikeaan. En pidä siitä, että edullista tavaraa myyvänä ketjuna, laatu ei kaikissa tuotteissa ole korkea. Toisaalta, hieman hintavammat (mutta muihin liikkeisiin nähden silti edulliset) tuotteet ovat mielestäni hyvinkin kestäviä ja laadukkaita. Itse haluan ajatella myös ekologista puolta ostoksissani, minkä vuoksi ostan huonekaluja pääasiassa käytettyinä tai hyvälaatuisina.

Kuopioon on tulossa Ikea ensi kesänä ja tulen varmasti asioimaan siellä tarvittaessa. Pidän kovasti merkin monipuolisuudesta ja ajankohtaisuudesta. Myös edulliset hinnat ovat opiskelijalle mieleen. Täytyy vain olla tarkkana, ettei tule ostettua kertakäyttötavaraa. Onkohan Ikean kankaat tarpeeksi laadukkaita sisustustyynyihin?

 Sisustusasioista asuntoasioihin. Olen menossa tänään Kuopioon katsomaan varaamaamme vuokra-asuntoa. Teimme virheen kun sovimme ottavamme asunnon ilman käymistä paikan päällä, pelkän videon perusteella. Nyt Pete viestittää Kuopiosta ettei kämppä ole niin kivassa kunnossa kuin oletimme. Kuopiossa voimme yhdessä katsella asuntoa ja miettiä rauhassa vaihtoehtoja. Jospa siitä saisi pienellä kunnostuksella viihtyisän.

Olemme molemmat kotikeskeisiä ihmisiä ja haluamme, että koti on mieleinen. Onneksi omat huonekalut ja tekstiilit tekevät jo paljon. Pitäkää peukut pystyssä, että asuntoasiat järjestyvät! Olisi todella työlästä lähteä etsimään ihan uutta vuokra-asuntoa Kuopion hinnakkailta markkinoilta.

Erityisesti ihastuin tähän lintukankaaseen! (Evalotta)

Erilainen viikko siis tiedossa. Huomenna yritän tehdä gradua Kuopion yliopistolla. Hauska päästä näkemään millaiset gradutilat siellä on. Palaan Joensuuhun ja blogin pariin luultavasti vasta parin päivän päästä.

Mukavaa viikkoa!

Kakkonen vai kuutonen?

Täällä on innokkaasti seurattu presidentinvaaleja, käyty kiinnostavia keskusteluja, fanitettu ja kauhisteltu. Onneksi toiselle kierrokselle pääsivät mielestäni kaksi parasta vaihtoehtoa, joten hyvä tuloksesta varmasti tulee. Toinen tulos miellyttäisi vielä toistakin enemmän, mutta ei siitä enempää. :) Jännittävä ilta tulossa! Onneksi Suomessa on demokraattiset kansanvaalit, joten lopputulos on joka tapauksessa oikea.

Meillä on ollut tosi kiva viikonloppu, mutta nyt hieman tunnelma latistui kun jouduin sanomaan heipat Petelle muutamaksi päiväksi. Hän suuntasi jo Kuopioon työhommiin ja minä jäin tänne pitämään kortteeriamme pystyssä. Ensi viikolla olisi opiskeltava ahkerasti ja aloitettava pikku hiljaa pakkaus. Voi kuinka vihaan muuttamista ja erityisesti pakkausta! Huokaisen seuraavan kerran helpotuksesta vasta kun olemme tavaroinemme uudessa kodissa kuun lopussa.

Meillä käy Joensuussa harvoin vieraita, mutta nyt saimme nauttia harvinaisempien ystävien seurasta pari päivää. Syötiin hyvin, seurusteltiin ja pelailtiin. Miehet eksyivät illalla vielä paikalliseen, mutta se ei haitannut. Saimme tyttöjen kesken jutella omia juttujamme pitkälle iltaan. Nämä kyseiset ihmiset ovat niitä Kuopioon muuton ehdottomia plussapuolia! :)

Vieraillamme oli pieni salamatkustaja yllärinä kyydissä mukana. Meillä on viime aikoina lähipiirissä alkanut kuulua aika paljon vauvauutisia, mikä on ihana asia. Samaan aikaan vauvauutisten paljouden kanssa on alkanut hieman ikäkriisiä pukata. Missä vaiheessa meistä tuli niin vanhoja, että tällaiset isot elämänmuutokset on tulleet normaaleiksi? Tietenkään kaikkien ei tarvitse haluta lapsia tai suunnitella perheenlisäystä vielä, mutta jo ajatus siitä, että se alkaa olla "ikäistemme" keskuudessa tavallista, kauhistuttaa hieman! :)

Tänään kävimme vielä ennen vieraiden lähtöä syömässä ihanassa kreikkalaisessa ravintolassa. Suosikkiannokseni on kreikkalainen kanasalaatti, koska mitään muuta en ole siellä vielä koskaan tilannut! Se on vain niin hyvää, että päädyn aina samaan tilaukseen. :)

Jännittävää iltaa ja ahkeraa tulevaa viikkoa teillekin!