Kevättöminää

Tällaisen upean aurinkoisen päivän jälkeen on todellakin kevättä rinnassa! Toivottavasti tekin olette päässeet nauttimaan auringonpaisteesta.

Kulunut viikko on ollut mukava, kaikkea pientä puuhastelua täynnä. Torstaina saimme spesiaaleja kahvivieraita ja sen kunniaksi tein pitkästä aikaa juustokakkua. Saimme muiden tuomisten lisäksi kauniin kimpun tulppaaneja. Leikkokukat ovat niin ihania!

Välillä on sellaisia päiviä, että elämä tuntuu tappavan tylsältä. Samanlaiset päivät seuraavat toisiaan. Onneksi viime viikkoina tällaisia päiviä on ollut vain vähän. Tuntuu, että kaikenlaista pientä tapahtuu ympärillä koko ajan. Ehkä se on tämä kevät? Eilen illalla menimme piipahtamaan ystävien luona kahvilla, mutta kotiin tulimme vasta kahdelta yöllä. :) En edes muista milloin viimeksi olisin harrastanut vastaavaa ex tempore -retkeilyä! Tänään tosin tuli taas huomattua se, että kuuden tunnin yöunet eivät vain riitä. Siksi tämä ilta pyhitetään saunomiselle ja olemiselle.

Huomenna on jo palmusunnuntai. Virittäytyminen hiljaiseen viikkoon aloitetaan meillä aamun jumalanpalveluksella, siivouksella ja rairuohon istutuksella. Siivoaminen olisi pitänyt hoitaa jo tänään, mutta ei vain jaksa!

Miksi pääsiäisviikkoa kutsutaan meillä suomalaiselle mentaliteetille tyypillisesti hiljaiseksi viikoksi? Englanniksi kyseessä on Great Week. Hieno, suuri viikko!

Pääosassa kirppishuivi

Joskus viiden minuutin ex tempore -kirppispyrähdyksellä voi tehdä ihania löytöjä parilla eurolla. Sellainen oli muutama päivä sitten tämä sininen keväthuivi. Olin katsellut samantyylisiä huiveja kaupoissa jo pitkään, mutta hinnat pyörivät parinkympin tienoilla. Onneksi on kirppikset!

Pikku myy -kampausta voi taas käyttää useammin kun pipokausi alkaa olla ohi. Pipon alle tuo ei nimittäin hyvin istu. Tämä nuttura on paras likaisten hiusten kampaus minkä tiedän. Mahtava myös kesäkuumalla, trendikäs ja helppo. Hyvä puoli kampaajakäyntivälin venymisessä on, että hiukset saa hyvin päälaelle kiinni!

Tänään pääsemme erästä pikkumiestä (2 viikkoa vanha) katsomaan. Saa nähdä miten innoissaan tuleva kummisetä on. Kuulemma hän aikoo uskaltautua ottamaan vauvan ihan syliin asti. :D

Matonkuteista asiaa

Minähän olen nyt vallan innostunut taas postailemaan! Tämä on hauskaa ja helppoa silloin kun antaa itselleen vapauden olla halutessaan ilman tätä touhua. Käänteispsykologia siis toimii! :)

Kuvissa maailman suloisimpia matonkuteita, joista tulee toivottavasti jotain tosi hauskaa. Meillähän se ahkerampi käsityöläinen on ehdottomasti Pete, jonka käsialaa on myös pöydällä näkyvä keskeneräinen matto. Olen minäkin kokeillut tehdä matonkuteista koria, mutta lopputulos ei ollut niin nätti kuin Peten jäljiltä. Taidan jättää nämä suloisuudet hänen käsiinsä ettei vaan menisi pilalle hyvä materiaali.

Matosta tulee luultavasti aika perinteinen pyörylä malliltaan, koska itse kuteessa on jujua tarpeeksi. Kenties reunaan söpö pitsikuvio? Alemmasta punasinisestä kukkakuteesta haluaisin korin. Kummatkin materiaalit on ostettu Espoosta. Mistäköhän Kuopiossa tällaisia saa?

Tänään saamme iltapäiväkahviseuraa kun Peten äiti tulee tupatarkastukselle. Kahvivieraita onkin viime aikoina riittänyt, vaikka kämppä ei ole vieläkään kuosissa. Olen tajunnut, että meitä ne ihmiset lopulta ovat tulleet katsomaan, eivät kodin yksityiskohtia. Jospa me pääsiäiseen mennessä saisimme sen viimeisenkin makuuhuoneen tavarat paikoilleen. Makkari on sitäpaitsi pääsiäisen teemaan sopivan värinen, kirkkaankeltainen. :)

Ps. Ihania, odotettuja vauvauutisia kuului eilen. Milloinkahan sitä pikkuista pääsee ihastelemaan? Miksi kaikki eivät voisi asua Kuopiossa?!

Maailman kaunein lamppu

Olemme löytäneet maailman kauneimman yöpöydän lampun. Se on vanha, kierrätetty, turkoosi, täydellinen.

 Joensuulaisesta vanhantavarankaupasta toimme kotiin muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin. :)

Minä lähdin Pohjois-Karjalaan

Nyt sitten niitä viikonlopun kuvia. Olin siis parin päivän tentti-kaveri-reissulla entisessä kotikaupungissa. Yhdeksi yöksi sain paikalle myös Peten ja vietimme hauskaa iltaa ystävien luona. Tenttikin meni mielestäni hyvin!

Nam miten ihanaa tomaattikeittoa!

Tyttöjen illan pienin osanottaja.

Mmmm muffinsseja! (Anni, se resepti!)

Kahvittelua tietenkin useaan otteeseen.

Perhokerho kokoontui jälleen.

Lähtökahveilla tukka pystyssä. :)

Oli melko haikeat fiilikset lähteä kotiin, mutta seuraavaa reissua odotellessa. :) Lauantaina osallistuin vielä Kuopiossa toisen ystävän maisterisjuhliin, joten kakkukahveja on riittänyt. Jospa se valmistuminen jossain vaiheessa koittaisi minullekin. Tällä hetkellä tuntuu taas siltä, että gradu on järkäleen kokoinen möntti, jonka taakse ei pysty kurkkimaan millään. Pala kerrallaan...

Ja minne se kevät oikein katosi?!

Huono bloggari

Olen ehkä huonoin blogin pitäjä ikinä! Nyt vaan tuntuu, että elämässä pitää keskittyä tärkeämpiin (tylsempiin) asioihin eli graduun ja työnhakuun. Postailen varmasti jatkossakin, mutta harvakseltaan.

Viikonloppu oli aika ihana. Laitan kuvia myöhemmin. Joensuussa saatiin viettää ihanaa eloa ystävien kanssa ja kuunneltiin pitkästä aikaa mahtavaa Liljan loistoa. Sunnuntaina kävin vielä evakko-mummini luona jutustelemassa, joten teemaan sopii seuraava biisi:

Liljan loistosta tulee mieleen Joensuu, kesä, Ilosaarirokki, K-mummi, historian opiskelu ja muita mukavia assosiaatioita. Kuunnelkaa te muutkin! :)

Palaan pian kuvien kera! Mukavaa viikkoa!

Ps. Olen kirjoittanut vuoden tauon jälkeen graduuni puoli sivua tekstiä! Voittajafiilis!

Arkeen asettuminen ja sen vaikeus

Nyt kun muutto- ja remppatohinat alkavat olla takanapäin, on arki taas hiljalleen astunut kuvioihin. Arki Kuopiossa on ollut yllättävän kivaa, vaikkakin ihan erilaista kuin Joensuussa. Eniten pelkäsin, että jään sosiaaliseen tyhjiöön, mutta onneksi seuraa on riittänyt mukavasti (kiitos kaverit!). Isoin muutos on ehdottomasti se, että elämänpiiri on laajentunut aika tavalla. Joensuussa olimme Peten kanssa kahdestaan perhe ja sitten meillä oli ystävien kesken suurempi perhe. Olimme todella tiiviisti yhdessä, koska monilla meistä kaikki sukulaiset asuivat kaukana. Lisäksi minulla oli koulututtuja, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Kuopiossa meidän perhe on paljon isompi, koska vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat ovat enemmän läsnä. Lisäksi on paljon kavereita, mutta yhteydenpito on harvempaa.

Muuten kaikki on mennyt hyvin, mutta Peten kanssa haemme vielä hieman uusia arjessa olemisen tapoja. Emme osaa ottaa omaa tai yhteistä aikaa niin hyvin kuin ennen, mistä johtuen emme ehkä osaa rentoutua yhtä taitavasti kuin Joensuussa. Huomaan, että kaipaamme yllättävän paljon rauhallista kahdenkeskistä aikaa, joka on viime aikoina remontin, reissujen ja muun tohinan keskellä ollut hieman kortilla. En ehkä olekaan niin sosiaalinen eläin kuin luulin! :D On aivan eri asia nähdä ystäviä koulupuuhien lomassa yliopistolla kuin koulun ja töiden jälkeen ajan kanssa esimerkiksi kaupungilla. Ehkä jälkimmäinen vaihtoehto on sitä "aikuisten realismia" ja siihen on totuttava.

Onneksi meillä on tiedossa loppuviikosta pikkureissu takaisin Joensuuhun. Pete jo eilen sanoi, että ihan surkeeta edes lähteä kun siellä saa olla vain niin vähän aikaa. Ehkä tämä kertoo jotain hänenkin kaipuustaan menneeseen. Odotamme kummatkin innoissamme ystävien tapaamista ja heidän kuulumisiaan!

Kuvat viime viikolta kun saimme kotilähetyksenä ison kasan muikkuja.

 Blogi hiljenee luultavasti taas muutamaksi päiväksi kun olen reissun päällä.

Voikaa hyvin! :)

Meidän makkari

Makuuhuone on nyt lähes valmis, joten olisi aika julkaista muutama kuva. Mattoja ei vielä ole lattialla (lattia on todella ruma yök) ja muutamat valokuvat puuttuvat seinältä, mutta aika kivannäköinen huone siitä tuli.

Makkari oli hieman vaikea sisustaa muotonsa takia, joten laitoimme Peten tekemän stereo-kaapin sängyn jalkopäähän. Siihen on kiva laskea illalla päiväpeitto. (Ja yleensä siitä löytyy tietenkin myös hirmuinen kasa muita vaatteita..) Kaikki muut kalusteet ovat samat kuin edellisen kodin makuuhuoneessa.: isovanhempieni yöpöydät, vanha ovi sängynpäätynä, Peten tuunaamat lamput ja naulakko.

Vielä ajattelin tehdä seinälle valokuvakollaasin vanhoista ja uusista kuvista. Ehkä joku hyllykin olisi kiva?

Toinen makuuhuoneemme on vielä aivan järkyttävä kaaos. Eilen kun aloimme purkamaan laatikoita sieltä ja yritimme saada huonetta hieman tyhjemmäksi, niin tuli vain paha mieli. Aiemmin yksi huone oli rojula, mutta nyt koko kämppä on sekaisin. Huomaa miten paljon niissä pahvilaatikoissa olevia tavaroita oikeasti tarvitsee. Ei ole ollut viikkoihin tippaakaan ikävä! Ihan turhaa roinaa ihminen mukanaan kantaa.

Hermolomalla

Pitkä viikonloppu vierähti Etelä-Suomessa mammalomalaisen vieraana. Lähdettiin ystävän kanssa road tripille torstaina aamupäivällä ja palattiin kotiin sunnuntaina. Ihanasti jutellen, nauraen, herkutellen ja shoppaillen vierähti muutama päivä ja nyt on akut taas latautuneet.

Ensimmäinen vauva tähän kaveriporukkaan syntyy parin viikon päästä, joten oli viimeiset hetket viettää aikaa ihan vaan tyttöjen kesken. Malttamattomana odotellaan minkä näköinen ihmislapsi tänne maailmaan putkahtaa.

Herkkuja herkun perään.

Shoppailua Ikeassa. Sain ne verhotangot!

Raitista ulkoilmaa.

K:n neulomat lapaset ja sukat tulokkaalle.

Paluu arkeen tapahtui tänään rivakasti kun sain puhelun työhaastatteluun! Kyseessä on lyhyt sijaisuus, mutta haluaisin sen työn todella kovasti. Aion olla haastattelussa rehellinen (työkokemuksen vähäisyydestä) ja oma itseni ja katsotaan riittääkö se. Haastatteluun on ymmärtääkseni kutsuttu muutama muukin henkilö, joten mikään varma nakki ei ole kyseessä. Jollain tavalla luotan siihen, että asiat menee niin kuin niiden kuuluukin mennä eli jos tämä paikka menee ohi, niin jotain muuta on vielä tiedossa. Jännittävää!

Mielenkiintoinen viikonalku siis luvassa!

Mikä kevät!

Tänä keväänä on ollut niin paljon muutoksia ilmassa, että alan jo hiljalleen tottua. Enää ei sydänalaa kourista samalla tavalla tulevat muutokset. Ne tuntuvat jopa hauskoilta ja jännittäviltä! Ja kyllä, vieläkin vähän pelottaa.

Kaupunginvaihdoksen lisäksi minulla on vakaa tarkoitus valmistua kesällä. Tarkoittaako se, että minusta tulee aikuinen? Valmistumisen lisäksi minulla on vakaa tarkoitus löytää oman alani töitä. Onko minusta oikeasti oikeaksi ope-tädiksi? :O Ilmeisesti on aika hyväksyä, että ihmiset vanhenee ja jossain vaiheessa oikeisiin töihin meneminen on väistämättä edessä. Tämä siis jos ei halua jäädä haahuilevaksi opiskelijaksi ikiajoiksi (ajatus houkuttaa kovasti).

Miksi toiset haluavat työelämään mahdollisimman pian ja toiset haluaisivat pitkittää sitä viimeiseen asti? Itse kuulun ehkä johonkin välimaastoon. Rakastan ja rakastin opiskelua, mutta olisi välillä kiva saada tyydytystä jostain (lue: työstä). Opiskelusta tyytyväisyydentunnetta on vaikea hakea. Aina on lisää hommia mitkä olisi pitänyt tehdä nopeammalla aikataululla. Lisäksi se palkka olisi ihan kiva. Olen jo tuhlannut tulevat palkkani etukäteen. Haluaisin ainakin käydä syksyllä Espanjassa ja ostaa jonkilaisen rottelon, jota myös autoksi kutsutaan.

Motivaatio gradun tekemiseen ja työn hakemiseen vain kasvaa. Ja hyvä niin!

Aurinkoista viikkoa! Minä lähden minilomalle E-Suomeen. Laatuaikaa ystävien kesken. :)

Lauteilla

Olen aina rakastanut saunomista, mutta viime vuosina kyseisestä ylellisyydestä on päässyt nauttimaan vain muiden kotona. Aikamoista luksusta on siis nykyinen tilanne: meilläkin on sauna! Saunottu ollaan jo useita kertoja, vaikka kiulu ja kauha vielä uupuukin (heh). Kauniita laudeliinoja, saunahunajaa ja saunaturvetta saatiin lahjaksi.

Kotona riittää vielä hommaa, mutta nyt pääasiassa on taas työt (Petellä ne oikeat ja minulla tenttiin lukeminen). Iltaisin laitellaan mitä keretään. Yksi makkari on vielä täysin varastona, mutta kaksiossahan me ennenkin ollaan asuttu. ;) Kuvia tekisi mieli jo julkaista, mutta vielä pikkujuttuja puuttuu joka paikasta, joten yritän malttaa mieleni.

Oletteko muuten huomanneet miten herkullisen makuisia (ja edullisia) appelsiinit tällä hetkellä ovat? Kausi on lyhyt, joten kannattaa nautiskella.

Mukavaa arkista aherrusta!

Onnea on...

Onnea on...ystävien valmistama raclette-ateria.

...pulleat mahat ja uudet elämänalut.

...mökkeily.

...suloinen vauhtiveikko.

...lähes valmis olohuone.

...narsissit kevätauringossa.

Remontti ja hiihtoloma ovat lopuillaan. Huomenna alkaa arki. Onneksi sekin on suurimmaksi osaksi aika kivaa.

Hiihtolomalla

Ainakin Kuopiossa ollaan saatu nauttia aivan ihanista ja aurinkoisista keleistä koko viikon. Tänään on ollut pilvistä, mutta toiveissa on, että viikonlopuksi saataisiin taas aurinkoa. Otin muutama päivä sitten todistusaineistoa kuvien muodossa kotimatkalla. Monessa kohtaa on jo asfaltti näkyvissä!

Miten paljon uutta virtaa saakaan keväästä! Tällä viikolla virtaa on jälleen tarvittu, kun ollaan laitettu kotia asuttavan näköiseksi. Nyt remontti on vihdoin listoja vaille valmis! Vielä on kuitenkin paljon roinaa epämääräisissä paikoissa ja iso kasa pahvilaatikoita purkamatta. Pikkuhiljaa laitellaan kotia kivemman näköiseksi ja lisään sitten kuvia tännekin. Olohuoneen seinästä tuli muuten vanha roosa. Miten kaunis se onkaan!

Kotitalo näkyy taustalla.

Odotan lumien sulamista suurella innolla, koska sitten pääsen pyöräilemään ja saan hieman menevämmän elämänrytmin. Toki nytkin on ennätetty nähdä kavereita ja sukulaisia kiitettävästi. Tänään mennään Peten ystävien luokse syömään ja huomenna saamme ystäviä kylään meille (sotkun keskelle). Myös mökkeilyä viikonloppuna luvassa! Jospa Petekin pääsisi edes yhtenä päivänä rentoutumaan vaikka pilkille. Sellainen hiihtoloma meillä!