Joulukorteista

Meidän parvekemaskotti oli unohtunut lumikasan alle.

Se olis taas maanantai ja paluu gradu-arkeen. Onneks oli mukava viikonloppu. Lauantain tuparit oli tosi hauskat ja mentiin baariinkin pitkästä aikaa. Siellä viihdyin pari tuntia ja tajusin ettei se millään muotoa ole enää mun juttu. Karaokepuolella oli kylläkin tosi hauskaa.. Mitä voimme tästä päätellä? Keski-ikäisyys nostaa päätään jo nyt! Mainittakoon tässä, että vielä pari vuotta sitten olin aikamoinen bilettäjä, tosin karaokesta olen tykännyt aina. :D Kuvia unohdin illasta kylläkin ottaa. :( Se on yleensä oire hyvistä bileistä kun unohtaa valokuvauksen!

Tupareissa oli kovat skabat kuka saa edes yhden leuanvedon!

 Sunnuntaina ei ollut heikotusta tms. joten saatiin vaikka mitä kivaa aikaseksi Peten kanssa. Siivottiin, tehtiin hyvää ruokaa ja aloitettiin joulukorttipaja. Korttitehtaasta tuli kyllä hirmuinen sotku, joten pitää ehkä tänä iltana jatkaa ettei tuo pöytä ole viikkotolkulla tuollainen. Meidän perheessä ei ole ollut tapana tehdä/lähettää joulukortteja ja aika pitkään minustakin se oli melko turha rahanmeno. En vieläkään pidä joulukorttien tekemistä välttämättömänä, mutta nykyään se tuntuu tosi kivalta ajatukselta ja mukavalta puuhalta. Mietiskelin kyllä eilen sitä, että meidän korttitarvikkeisiin ja postimerkkeihin menee tänä vuonna n. 25 euroa, mikä on yllättävän iso raha. Ehkä jonakin jouluna tulevaisuudessa voisimme lahjoittaa 25 euroa hyväntekeväisyyteen ja tyytyä joulutekstiviestiin. Siinäkin saisi hyvää mieltä levitettyä.

Olen myös pohtinut sitä, onko se väärin jos teen kaikille samanlaiset kortit? :) Muiden blogeissa ahkerat joulukortti-ihmiset tekevät kaikille erilaisen kortin, jotta jokainen saisi yksilöllisen toivotuksen. Meiltä lähtee kaikille samanlainen, koska jo sen yhden idean keksiminen on työn takana. Eihän ne ihmiset näe toistensa kortteja? :D Välillä kylläkin voi tulla suorituksen maku kun leikkaa samaa kuviota viidettätoista kertaa, mutta siksi en teekään kaikkia valmiiksi samana päivänä. Lisäksi emme lähetä kortteja hirmuista kasaa, valitettavasti. Tekisi kyllä mieli lähettää jouluntoivotus kaikille tutuille, mutta budjetti tulee esteeksi.

Korttitehdas.

Olen alkanut pitämään gradu-päiviä kotona aina silloin kun ei ole luentoja tai muuta pakollista koululla. Tämä systeemi ei ole todellakaan ollut aukoton, mutta pientä edistystä on tapahtunut. Etenen hiiren askelin gradun suhteen, mutta eikös sekin ole parempi kuin paikallaan jumittaminen? Olen myös alkanut pitää tutkimuspäiväkirjaa, mistä on ollut vähän hyötyä. Kirjoitan siihen joka päivä mitä olen saanut aikaiseksi ja mitä aion tehdä seuraavana päivänä. Päiväkirjaan voi myös pohtia gradun ongelmakohtia tai esittää itselleen kysymyksiä. Näin tekosyynä tekemättömyydelle ei ole ainakaan se, etten tiedä mitä minun pitäisi tehdä.

Huomenna jumppaa, psykaa ja valssitreenejä. Kiva päivä siis tiedossa (lue: ei tarvitse tehdä gradua)!