Missä kuljimme kerran

Olen sellainen lukija, että pidän jostain syystä vain naiskirjailijoiden teoksista. Ne kerrat kun olen miehen kirjoittaman teoksen lukenut, olen jäänyt lukukokemuksesta jotain vaille. Joululahjaksi saamani Kjell Westön Missä kuljimme kerran tekee todellisen poikkeuksen tähän. Romaanista kyllä huomaa, että se on miehen kirjoittama, mutta tässä teoksessa ja aihepiirissä, miehen näkökulma on kiintoisa.

En halua paljastaa tarinan juonta, mutta kerron, että kirja antaa eeposmaisesti pitkän aikavälin katsauksen päähenkilöiden elämään 1910-luvulta 1930-luvulle saakka. Pidin Westön kirjoitustyylistä, päähenkilöiden uskottavuudesta ja ennen kaikkea historiakuvauksesta. Romaani antoi ajattelemisen aihetta niin historian tapahtumien vaikutuksesta suomalaisiin, kuin yleisesti ihmisen mielenmaisemasta missä tahansa ajassa.

kuvat: Missä kuljimme kerran -elokuvasta.

Seuraavaksi haluaisin ehdottomasti nähdä romaanista tehdyn elokuvan. Ehkä voisin lainata sen vasta muutaman kuukauden kuluttua ettei omat mielikuvat kirjan pohjalta vaikuta liikaa elokuvakokemukseen. Muutenkin pitäisi nohevoitua katsomaan enemmän elokuvia. Tallentavan digiboksin hyvä ja huono puoli on siinä, ettei leffavuokraamoon tarvitse lähteä, vaan sarjoja ja elokuvia on aina nähtävillä.

Joku Raja!

Tämä viikko ei ole ollut niitä parhaimpia. Mitään isoa ei ole tapahtunut, mutta kokonaiskuvaksi jäi riitely, kotona kökkiminen ja pimeys. Ulkona on pimeää koko ajan. Hae siinä sitten joulumieltä. Onneksi on ystäviä ja ihana mies, joten monet solmut ovat auenneet lukuisien keskustelujen kautta. Olen todellinen keskustelijaihminen ärsyttävyyteen asti. Jos minua vaivaa jokin asia, haluan puhua siitä niin pitkään kuin se aukeaa. Toiset kutsuvat tätä piirrettä jankkaamiseksi, mutta minun kohdallani ja meidän parisuhteessamme se toimii. Aina ne solmut jankkaamisen jälkeen aukeaa.

Eilen tajusin myös sen, että suurin virhe tähän pimeään vuodenaikaan on jäädä kotiin kökkimään ilman sosiaalista elämää. Pitäisi aina jaksaa raahautua yliopistolle hommiin vaikka hommat saattaisivat sujua näennäisesti helpommin kotioloissa. Hermot menee, jos viettää kaikki päivät yksin kotona gradun kanssa ja illat kahdestaan Peten kanssa. Tulipahan tilitys! Lumitilanteeseenkin ilmeisesti on tulossa korjaus viikonloppuna, joten kyllä se tästä!  :)

Alkuviikosta pakenin harmaata arkea romaanin maailmaan niin lahjakkaasti, että luin Riikka Pulkkisen esikoisteoksen Raja kahdessa päivässä (nopea tahti minulle). Ehkä ahmaisin kirjan nopeasti myös siksi, että se oli todella hyvä. Monella tapaa samanlainen kuin Pulkkisen toinen teos Totta, mutta mielestäni hieman kevyempi lukukokemus. Romaanissa kulkee kaksi tarinaa päällekäin, joista toinen käsittelee opettajan ja lukiolaistytön suhdetta ja toinen aviovaimoa, jonka mies sairastaa pitkälle edennyttä muistisairautta. Pulkkisella on mielestäni erityistaito eläytyä kaikkiin romaanin rooleihin erittäin todellisesti, ilman syyllistävää otetta. Suosittelen!

Keskiviikkona yritimme hakea joulutunnelmaa Fideksen puurojuhlasta ylläolevassa asussa, mutta tavoite jäi hieman puolitiehen. Lyhyen gallupin perusteella joulufiilistä etsivät muutkin tänä vuonna epätoivoisemmin kuin viime vuonna. Johtuisikohan sitten tuosta lumettomuudesta. Viikonloppuna etsinnät jatkuvat lauantaina joulumyyjäisissä ja sunnuntaina kauneimmissa joululauluissa.

Eräs juttu josta en suostu ottamaan paineita on joululahjat. Lahjojen osto on minulle ollut aina kiva juttu ja aion sen jatkossakin sellaisena säilyttää. Secret santa tosin auttaa asiaa kun lahjoja ei ole tarvetta hankkia jokaiselle.

Joulun tunnelmaa viikonloppuihinne!

Julkkis-look

Tänään siirryin aurinkolasi-aikaan. Se olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin niin olisi välttynyt jatkuvilta päänsäryiltä. Jotenkin vain aurinkolasien käyttäminen keskellä talvea tuntuu hassulta. Naurettiin kavereiden kanssa itsellemme, että tulee julkkis-vaikutelma yhdistelmästä talvitakki+aurinkolasit.

Tämä viikko on onneksi ollut hieman kevyempi kuin aiemmat, mutta liiemmin lepäilemään ei nytkään ole ennättänyt. Olen kuitenkin parina aamuna pitkittänyt aamutoimiani ihanasti ja lukenut ei-koulukirjoja. Olen löytänyt uudelleen teini-iän rakkauteni Kaari Utrion. Opiskelen sivuaineena historiaa ja tajusin, että luultavasti Utriolla on asian kanssa jotain tekemistä. Niin lähtemättömän vaikutuksen hänen keskiaikaiset tarinansa minuun yläasteella tekivät. Ja kyllä kelpaa vieläkin!

Onneksi Utrion tuotanto on niin laaja, että löysin monta romaania, joita en aiemmin ole lukenut. Historianopiskelijana voin myös sanoa, että Utriolla on historialliset faktat aika hyvin hallussa. Hänen maalaamaansa keskiaikaista elämänmenoa ei tarvitse useinkaan kyseenalaistaa. Lieneeköhän muilla tällaisia vanhoja suosikkikirjailijoita, joiden tuotanto maistuu edelleen?

Totta

Eilisen päivän piti olla gradu-päivä, mutta toisin kävi. Gradun suhteen en saanut tehtyä muuta kuin tuijotettua tietokoneen ruutua ja ahdistuttua. No ei se aina onnistu. Olen kuitenkin aiempina päivinä saanut seminaariesitelmää tosi hienosti tehtyä ja loppuviikko jatkuu toivottavasti samaa rataa.



Onneksi minulla oli eilen ahdistuksen keskellä viihdykkeenä joululahjaksi saatu Totta-kirja, minkä parissa vierähti tunti jos toinenkin. Totta on aivan upea teos. Voin suositella lämpimästi kaikille. Aihe on hieman raskas, koska se kertoo syöpään kuolevasta 70-vuotiaasta Elsasta ja hänen perheestään. Kirja ei kuitenkaan tuntunut lainkaan raskaalta, vaan oli kaunis ja mielenkiintoinen. Puolet tarinasta eletään nykyajassa ja puolet Elsan ja hänen miehensä nuoruudessa. En kerro enempää ettei juoni paljastu liikaa!

Iltapäivällä minulle tuli himo leipomiseen ja tein mustikkamuffineita rahkataikinaan. Harvoin leivon spontaanisti, koska en halua herkkuja kotiin itselleni kiusaukseksi. Kun Pete tuli illalla pitkän päivän jälkeen kotiin ja huomasi muffinit, oli ilme näkemisen arvoinen. Ehkä jatkossa leivon hänelle hieman useammin. :)

Loppiainen

Huomenna olisi sitten joulu ihan virallisestikin ohi ja olisi loppiaisen aika. Loppiaistahan vietetään, koska silloin kolme viisasta miestä saapuivat Jerusalemiin (kuka tätä enää muistaa ajatella?). Meidän perheessä loppiainen on vähän niinkuin jatko-joulu, koska arkirutiineihin ei vielä oikein ole päässyt käsiksi ja unirytmeistä ei ole saatu kiinni, eli lisää lomaa tarvitaan! Meillä olisi neljän päivän vapaat edessä ja ensi viikolla sitten kunnon höyry päälle kouluhommien suhteen. Graduni ensimmäinen luku pitää esitellä helmikuun puolivälissä, joten alkuvuosi menee hyvin pitkälti sen kimpussa.

EDIT: Betlehemiinhän ne tietäjät tietenkin saapuivat. Kyllä on taas teologi tietoineen vauhdissa! :D

En ole kovin paljon alennusmyynneissä juossut, koska hirveästi ylimääräistä ei taskunpohjalla tällä hetkellä ole. Alennusmyyntien suhteen kävi niinkuin vähän ennakoinkin: en löytänyt kaikkea mitä olin vailla, mutta listan ulkopuolelta sitäkin enemmän. Olin suunnitellut että ostan hyvät talvikengät ja -takin, rintaliivit ja trikoomekon. Rintaliivit sain ostettua (ei alesta vaan sieltä nettikaupasta), mutta muut jäivät löytämättä. Sitä vastoin ostin jumppahousut, -paidan, tuulipuvunhousut ja Espritin neuletakin. Katsotaan jos alen loppurysäyksestä vielä jotain irtoaisi.

Loppuun haluan vielä esitellä hienoja joululahjoja, joita sain/saimme ja jotka ovat tuottaneet paljon iloa!

Marimekko Siirtolapuutarha. Ihana yllärikulho! Tätä sarjaa haluaisin joskus lisääkin.

Arabian Runo-kulho! Aika mahtava.

Toivomani romaani. En ole vielä kerennyt aloittaa tätä, mutta kerron lukukokemuksestani kun olen valmis.

Sain myös muutamia muita kivoja lahjoja kuten meikkejä (Secret Santasta), huopatossut, villasukat, Greyn anatomia-tuotantokauden, ja leffaliput. Olin ollut paljon kiltimpi tyttö kuin olin ajatellut! Siirtolapuutarha oli kyllä mieluisa yllätys. En ollut tiennyt pitäväni kyseisestä sarjasta ennen kuin saatiin kupponen lahjaksi.

Itselleni ostin joululomaa varten Elizabeth Gilbertin kirjan Eat, Pray, Love, josta pidin kovasti. Kirja ei ollut kaikkein jännittävin ja mukaansatempaavin, mutta antoi ajattelunaihetta elämänhallinnasta ja onnellisuuden tavoittelusta. Seuraavaksi on pakko vuokrata Julia Robertsin tähdittämä elokuva, jotta pääsee vertailemaan omaa mielikuvitusmaailmaa ohjaajan näkemykseen.

Mukavan leppoisaa loppiaista!